Viimeviikolla käytiin pitkästä aikaa jonkun muun, kuin tutun valmentajan ohjattavana. Ja vieläpä englanniksi, huisia! Harjoitus tosin oli melko haastava, joten olimma hiukka kusessa aikaajoin.
Rata:
1-3 välillä Gibson huomautti kaikille, että koirat tekevät 2-3-väliin turhan mutkan ajautuen suoranlinjan väärälle puolelle. Tähän kokeiltiin lääkkeeksi hmm sylkkäri -ish ratkaisua.. lähetys 2 ja koira heitettiin sylkkärin tapaisella 3 esteelle. Koirasta näki että eipä pahemmin ole treenattu näitä takaapäinohjauksia, oli nimittäij vaikeaa ja nopeus oli jotain kilpikonnan tasoa. Ohjaajallekin meinasi itkuparku tulla kun oli niin vaikeaa.
Esteet 5-10 Roki suoritti moitteetta. Toinen harjoiteltava pätkä sopi meille huomattavasti paremmin 11-16. Koiralle äänimerkki reippaasti ennen estettä nro 12 ja rohkeasti juosten 13 taakse, jolloin koira teki taloudellisen kaarroksen ja vauhti säilyi lähetettäessa putkeen. Jaakotus 15 ja lähetys kepeille, hienosti Roki erotteli putken ja kepit. Kakkospätkällä meille oli huommattavan paljon hauskempaa kuin alun kiemuroilla ja se näkyi iloisena tekemisenä, tätä me tarvitaan aina.
Loppuun otettiin koko rata ja edelleen se 1-4 oli hirrrrveen hidasta ja vaikeaa.Yhyy.
Gibson kehoitti harjoittelemaan mokomia kuvioita lyhyill pätkillä, jolloin koirat saadaan irtoaamaan paremmin. Hän myös, painotti kontaktia koiraan useissa paikoissa, ennen kaikkea siinä perhanan 2-3 välissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti